Aamulehden maine vastatuulessa

Aamulehti on joutunut “nettiväen ryöpytykseen”, kuten joku toinen media ehkä aiheesta saattaisi kirjoittaa. Lehteä syytetään tekaistun mielipidekirjoituksen julkaisemisesta sekä muutenkin negatiivissävytteisestä uutisoinnista koskien Blockfest-festivaalia, joka järjestettiin Tampereella elokuun puolivälissä.

Aluksi Aamulehti uutisoi festivaaleilla tapahtuneista järjestyshäiriöistä, ja samana päivänä julkaistiin myös festarin järjestäjän näkemys. Järjestäjien mukaan Aamulehti kuitenkin kieltäytyi julkaisemasta lehteen lähetettyä oikaisua, jossa täsmennettiin että uutisoitu puukotus ei tapahtunut festivaalialueella. Blockfest kanteli asiasta Julkisen sanan neuvostoon ja laittoi verkkoon kiertämään avoimen vastineen. Tämän jälkeen tapaus on saanut laajalti huomioita myös muissa medioissa sekä sosiaalisessa mediassa. Myös Aamulehden Facebook-sivulla esiintyy runsaasti kärkkäitä kommentteja erityisesti sen jälkeen, kun huhu tekaistusta mielipidekirjoituksesta lähti liikkeelle.

Lainaus Stara.fi:stä, jossa tapausta on selitetty pitkälti:

Järjestäjän kommentin sijaan Aamulehti julkaisi tiistaina 23. elokuuta näyttävästi ja poikkeuksellisesti myös etusivulleen otsikoiman Lukijalta-palstan tekstin ”Festarimelu teki talosta asumiskelvottoman”. Opiskelija Jon Cederberg kertoi asuvansa tapahtuman viereisessä opiskelija-asuntolassa ja festivaalin rikkoneen räikeästi lupaehtoja. Tekstissä vaadittiin, että festivaalin järjestämiseen ei saisi enää myöntää minkäänlaisia lupia.

Blockfest ryhtyi etsimään kirjoittajaa, mutta kyseisen nimistä henkilöä ei löytynyt internetin hakukoneista, numeropalveluista eikä väestörekisteristä. Myöskään Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö on festarijärjestäjien mukaansa vahvistanut, että kukaan Cederberg-niminen henkilö ei asu viereisessä talossa. Ainakin äänekkäimmät verkkokommentoijat ovat kärkkäästi syyttämässä Aamulehteä kirjoituksen tekaisemisesta.

Aamulehti on nyt joutunut yllättäen melkoisen maine- ja uskottavuuskriisin eteen. FB-kommentoijat penäävät journalismin laatua ja uskottavaa uutisvälitystä. Mainetutkijan kannalta on mielenkiintoista seurata, kuinka tällainen kertomus “leimahtaa” ja leviää mediasta toiseen (tähän viitataan mediatutkimuksessa nykyisin sirkulaation käsitteellä) ja erityisesti saa näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Kuten yritystä kohtaavissa mainekriiseissä usein myös tässä tapauksessa puhutaan yrityksen tuotteen laadusta ja sen toiminna legitimiteetistä, ja kansalaiset ovat barrikaidella laadun ja oikeuksien vuoksi. Luottamusta uutiisin on kenties loukattu!

Tilanne ei luultavasti olisi näin äänekäs, ellei Aamulehti juuri aiemmin kesällä olisi joutunut runsaan kritiikin kohteeksi julkaistuaan Markus Määttäsen kolumnin koskien Breivik-tapausta ja siihen johtaneita syitä. Nyt jälkimmäinen lehden mainetta syövät keissi saa suuremmat mittakaavat, kun edellinen kolaus on vielä vahvasti mielessä. Aamulehti on tämän tarinan iso paha susi.

Aamulehti kuitenkin tekee voitavansa ja ryhtyy dialogiin: lehti on luvannut, että päätoimittaja Jouko Jokinen vastaa lukijoiden tapausta koskeviin kysymyksiin ja kommentteihin lehden Facebook-sivulla. Maine syntyy dialogissa, ja sosiaalisen median aikakaudella (pömpöösiä, mutta käytettäköön) dialogi alkaa olla väistämätöntä. Keskustelu on alkanut!

Update 22:58 : Facebookiin on perustettu  fictional character Jon Cederbergille oma sivu, jossa tämä mainetarina jatkuu verkkokomediana. Myös Twitter-tili löytyy. Fanituotteitakin jo löytyy…

Update 23:32 : Aamulehti selventää tapaus Cederbergiä omalta osaltaan uutisessa ja blogitekstissä, heidän mukaansa kyse oli valenimellä esiintynestä kirjoittajasta.

JSN antaa mainenootteja

MTV3 sai juuri Julkisen sanan neuvostolta huomautuksen puuttuneista lähdetiedoista. Uutinen Kari Tapion kuolemasta julkaistiin elun perin 7. joulukuuta 2010. Uutisessa kuvailtiin Kari Tapion uraa ja tuotantoa  muutamalla kappaleella, jotka olivat identtiset Wikipedian vastaavan sivun kanssa. Wikipedian lainaaminen sinänsä on täysin sallittua, kuten JSN ja MTV3 itsekin myöhemmin muistuttavat, mutta alkuperäinen lähde tulisi aina merkitä.

Miten reagoivat verkkolukijat? Tietysti levittivät MTV3:n erhettä eteenpäin heti, kun joku virheen huomasi. Seuraavana päivänä verkossa pyöri laajalti kuva, jossa oli rinnakkain ruutukaappaukset MTV3:n jutusta ja Wikipedian artikkelista jutun julkaisuhetkellä, ja aihetta puitiin keskustelupalstoilla.

Kilpailevien mediatalojen vuoro mehustella on perinteisesti nyt, kun JSN:n virallinen lausunto on annettu. Uutinen huomautuksesta näkyi ainakin STT:llä, Helsingin Sanomissa, Nelosella ja Aamulehdessä. Samalla tapaus nousi uudestaan verkkojulkisuuteen myös “nettiväen” keskuudessa muun muassa lehtien uutiskommenteissa.

MTV3:n maine tuskin kokee tästä yhdestä tapauksesta kovinkaan suurta kolausta, sillä nettimeemit ja kohut unohtuvat nopeasti. Mediatalon maineen yleisen pohdinnan kannalta tapaus on silti osuva, sillä kielteinen julkisuus on tässä selkeästi seurausta meditalon omista teoista, tarkalleen ottaen toimintavirheestä. Maine pohjaa aina organisaatioihin todelliseen olemukseen ja todellisiin tekoisin (toki toisinaan myös virheellisiin huhuihin ja olettamuksiin), ja eroaa siten esimerkiksi mediatalon brändistä, jota voidaan tietoisesti rakentaa.

Mediatalon tekoihin pohjautuvalla maineella on myös konkreettinen suodattaja, sillä JSN:n päätösluettelo tarjoaa varsin selkeitä lausuntoja mediayhtiön toimintaan liittyvistä mainekolhuista. Toki yleisöjen mielikuvista JSN:n arkistot eivät meille kerro, mutta päätöksien uutisointi ja niiden herättämät keskustelut vaikuttavat mediataloista syntyviin mielikuviin.