Posts tagged ‘internet’

January 19, 2011

Media2 etsii mediatalon maineen merkitystä

by salla

Hyvät lukijat! Media2-hanke on pyörähtänyt käyntiin, ja vuosi on selkeintä avata kirjoittamalla lyhyesti tutkimuksemme tavoitteista ja suunnitelmista.

1990-luvun puolivälistä lähtien kiihtynyt internetin kehitys asettaa kasvavia paineita ja vaatimuksia mediataloille. Uutisista on yhä vaikeampi periä maksua, kun missä tahansa paikassa tai välineessä julkaistu tieto on hetkessä monistunut nähtäville verkon miljooniin jakelukanaviin jopa maailmanlaajuisesti. Lisäksi linkittämisestä ja mediasisältöjen jakamisesta on muodostunut olennainen osa ihmisten toimintaa verkossa. Mediakonvergenssin myötä perinteinen mediasisältö esiintyy verkossa useissa eri muodoissa: sanomalehtien, radiokanavien ja tv-asemien sivustot tarjoavat samankaltaisesti tekstiuutisia, kuvaa, videota ja ääntä.

Samaan aikaan paperilehtien laskeva levikkikehitys entisestään huolestuttaa verkon paineiden keskellä kamppailevia mediataloja. Vaikka paperilehden näivettyminen Suomen mediamarkkinoilta ei lähitulevaisuudessa ole todennäköistä, mediakulutuksen trendit näkyvät jo nyt tulovirroissa. Erityisesti nuorempien sukupolvien mediakäyttötavat ovat painottuneet vahvasti verkkoon.

Keskeistä on, että internetin kehityskulku on murtanut mediatalojen yksinoikeuden mediasisältöihin. Mediateollisuuden kannalta keskeisin pohdinta voidaankin tiivistää kysymykseen, miksi vain harva maksaa tai on edes valmis maksamaan mediatalojen digitaalisen sisällön kuluttamisesta. Samaan aikaan ilmaisten mediasisältöjen kulutus ja tarjonta kasvavat voimakkaasti, kilpailu kuluttajista kovenee eikä toimivaa ansaintalogiikkaa verkkopalveluille ole löydetty.

Media2-hankkeen päätavoitteet ovat kahtaalla. Ensinnäkin selvitämme, miten yleisöjen mediayrityksiin liittämät emotionaalisesti latautuneet mielikuvat vaikuttavat yrityksen tuottaman mediasisällön kulutuspäätöksiin. Toisaalta kysymme, selittävätkö mediayhtiöiden maineeseen liittyvät emotionaaliset eroavuudet eri mediayritysten kilpailukykyä kamppailussa tuottavista asiakkaista. Yhdistämme hankkeessa viestintätutkimusta sekä psykofysiologisen tutkimuksen menetelmiä, joiden avulla saadaan tietoja mediasisältöjen kulutukseen liittyvistä, tiedostamattomista emotionaalisista ja motivationaalisista prosesseista.

Tutkimusongelmamme on tiivistettynä: miten yleisöjen sisältökuluttaminen on riippuvaista sisällön tuottajan maineesta? Organisaatioviestintään pohjaavan tutkimuksen lisäksi rakennamme sisällönkulutusta koskevan tarkastelumme päätöksentekoteoriassa tehdyille tutkimustuloksille digitalisoitumisen ja tunnereaktioiden vaikutuksiin kulutuspäätöksissä. Hankkeessa tutkitaan ja vertaillaan niin sanottujen perinteisten mediayritysten (esim. Sanoma, Alma) ja niiden mediabrändien (esim. Helsingin Sanomat, Aamulehti) lisäksi myös uusien mediasisältöjä tuottavien ja välittävien yritysten (esim. Elisa, TeliaSonera, Yahoo, Google, Ampparit, TVkaista) maineen vaikutusmekanismeja.

Lukuisat tutkimukset osoittavat maineella olevan merkitystä yrityksen suoriutumiselle. Hyvä maine vaikuttaa sidosryhmien käyttäytymiseen, muun muassa kulutus- ja ostopäätöksiin, ja siihen, minkälaisia kertomuksia he yrityksestä kertovat. Hyvämaineinen yritys nauttii arvostusta myös muilta sidosryhmiltään: houkuttelee parempia työntekijöitä, parempia sijoituksia ja parempaa medianäkyvyyttä (ks. esim. Fombrun 1996). On myös todennettu, että hyvämaineinen yritys voi pyytää tuotteistaan korkeampia hintoja (Landon & Smith 1998; Shapiro 1983). Maine on siis yritykselle strateginen resurssi, osa yrityksen aineetonta pääomaa ja vetovoimaa (ks. esim. Aula & Mantere 2008).

Toivomme, että Media2-hankkeen selvitys mediayrityksen maineen vaikutuksista kuluttajien päätöksentekoon edesauttaa mediateollisuuden mahdollisuuksia vaikuttaa sisällön kulutusta koskeviin päätöksiin ja löytää uusia avauksia ansaintalogiikan kehittämiselle, sekä ennen kaikkea tuo yleisesti lisää ymmärrystä siihen prosessiin, jonka lopputuloksena kuluttaja verkossa päätyy tietyn uutissivuston käyttäjäksi.

– –

Aula, P. and Mantere, S. (2008). Strategic Reputation Management: Towards A Company of Good. Routledge, London and New York.

Fombrun, C. J. (1996). Reputation. Harvard Business School Press Boston, MA.

Landon, S. & Smith, C. E. (1998). Quality expectations, reputation, and price. Southern Economic Journal, 64(3), 628–647.

Shapiro, C. (1983). Premiums for high quality products as returns to reputations. The quarterly journal of economics, 98(4), 659–679.

%d bloggers like this: