Posts tagged ‘mediatalo’

January 13, 2012

Yleisradio sai kunniaa aktiivisuudesta sosiaalisessa mediassa

by salla

Tuoreen selvityksen mukaan Yleisradio on Suomen aktiivisin yritys sosiaalisessa mediassa. Verkkojulkaisu Mediaviikko.fi:n selvityksessä tutkittiin kaikkien Suomen 500 suurimman yrityksen käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa. Selvityksen lähestymistapa oli määrällinen, eli siinä laskettiin kullekin yritykselle indeksiluku mm. läsnäolosta eri palveluissa, seuraajien ja fanien määrästä ja aktiivisuuden määrästä. Alustoista olivat mukana Facebook, Twitter, YouTube ja Google, josta mitattiin hakukoneosumien määrää. (Tiedot pohjautuvat YLEn omaan uutiseen aiheesta, sillä itse tutkimusraportti on maksullinen.)

Tarkastelimme Media2-projektin tiimoilta Yleisradion toimintaa laadullisesti osana erästä konferenssijulkaisua, ja analyysin perusteella Mediaviikon tulosta on helppo uskoa. Analyysissamme vertailimme neljän suomalaisen yrityksen toimintaa Facebookissa tutkimalla määrällisesti ja laadullisesti heidän Facebook-seiniensä sisältöjä.

Yleisradio erottautui tutkimuksessa aktiivisena keskustelunaloittajana. Fanit kommentoivat postauksia suhteellisen aktiivisesti, mutta Yleisradio ei erityisemmin pitänyt keskustelua yllä alkukaneettinsa jälkeen. Toisaalta aineistosta erottuu myös keskustelu, jossa Yleisradion edustaja keskustelee yhtiön rahoitusmallista ja mainosten käytöstä kysyneen fanin kanssa pitkään ja perustellen.

Laadullisesti kiinnostavaa oli Yleisradion rento, suorastaan kaverillinen viestintätyyli, jossa kuitenkin viestit muistettiin yleensä allekirjoittaa asiallisesti ja tehdä selväksi, kuka organisaatiosta on äänessä. Myös yleläiset omilla henkilökohtaisilla profiileillaan ovat aktiivisia verkossa, mikä lienee voittopuolisesti hyvä asia. Lukijan kannalta tilanne menee kuitenkin välillä helposti sekavaksi heti, jos omalla profiilillaan kommentoiva yleläinen ei muista mainita organisaatioaffiliaatiotaan. Tätä tapahtui tarkastelujaksolla muutamaan otteeseen.

Eduksi ja etumatkaksi Yleisradiolle todettakoon on se, että yhtiön tuote, mediasisällöt, ovat helposti linkitettävissä sosiaalisen median palveluihin. Tilanne on sisällöntuotannon ja toisaalta suorien mainekohtaamisten kannalta siinä mielessä huomattavasti helpompi kuin vaikkapa elintarvikkeita valmistavalla Valiolla. Liekö taustalla tämä sisältöjen tuoma helppous vai aktiivinen some-strategian luominen, mutta Yleisradio on verkossa erottunut suomalaisista mediataloista aktiivisella ja kokeilevalla otteellaan. Muut mediatalot ovat aktivoituneet viimeisen vuoden-parin aikana hyvin perässä, ja nyt esimerkiksi vaalipaneeleiden yhteydessä on näkynyt aktiivista verkko-osallistamista.

Laaksonen, S-M. & Neiglick, S. (2011). Creating and destroying b2c stakeholder relationships on Facebook. Paper presented at EUPRERA Congress 2011 – Public Relations in a Time of Turbulence in Leeds Metropolitan University, UK (Sep 7-10 2011).

 

May 12, 2011

Mediatalon maine kiinnostaa myös mainostajia

by salla

TNS Gallupin tekemä tuore selvitys osoittaa, että mediayritykseen liittyvillä mielikuvilla on merkitystä myös silloin, kun mainostajat valitsevat mediakohteitaan. Tärkeimpinä valintakriteereinä selvitykseen vastanneet mainostajat ja mediatoimistot korostivat luotettavuutta, ammattitaitoa, kiinnostavuutta sekä hyvin toimivaa mediaympäristöä ja hyvää kohdistettavuutta. Erittäin tärkeiksi mainostajien keskuudessa nousivat myös hyvä maine, hyvä peitto, hyvät myyntiehdot ja nykyaikaisuus.

TNS:n tiedotteen mukaan hyvä maine on valintakriteeri, joka liitetään erityisesti printtimediaan. Sähköisen median arviointikriteereissä korostuvat välineelle tyypillisemmät ominaisuudet kuten toimivuus ja ajoitettavuus, verkkomediassa puolestaan esimerkiksi nykyaikaisuus ja edelläkävijyys korostuvat. Yhä suositummaksi käyvää sosiaalisen median markkinointikanavien hyödyntämistä tai näiden yrityksien valintakriteereitä TNS ei mitä ilmeisimmin selvittänyt. Sosiaalisen median kanavan tai mainospaikan valintaprosessi ja erityisesti yrityksen maineen merkitys tässä prosessissa olisi mielenkiintoista selvittää. Media2-hankkeessa tutkimuskohteenamme ovat ennen kaikkea kuluttajat, mutta mediayrityksinä haluamme pitää mukana myös uudet pelurit Facebookista ja Googlesta Amppareihin.

Mutta hypätäkseni mainostajista aasinsillalla niihin käyttäjiin: lukijan tai käyttäjän kannalta tarkasteltuna kannattaa muistaa, että myös mainokset ja erityisesti niiden toteutus ovat osittain luomassa mediayhtiön mainetta. Verkkokäyttäjä äänestää nopeasti jaloillaan, jos esimerkiksi mainokset ovat liian ärsyttäviä tai haittaavat lukukokemusta. Itse siirryin nopeasti Ad-Block-laajennuksen käyttäjäksi ja piilotin verkkomainokset siinä vaiheessa, kun verkkolehteni keksi laittaa etusivulleen tervetuliaistoivotukseksi koko ruudun peittävän virtuaalisen mainoslakanan.

Tuore aivotutkimus Helsingin yliopiston psykologian laitokselta kertoo lisäksi, että mainoksen katselemiseen käytetään enemmän aikaa, jos mainoksen ja viereisen lehtijutun aiheet ovat yhtenevät. Sama tutkimusprojekti selvitti myös, että hienovaraisemmin mainostetut tuotemerkit jäivät koehenkilöiden mieleen paremmin, kuin avoimesti ja eksplisiittisesti mainostetut tuotemerkit. Oikastuna johtopäätöksenä voitaneen siis todeta, että ärsyttävistä mainoslakanoista ei ole hyötyä myöskään huomioarvollisesti.

– –

TNS Gallup (2011): Printtimedia sekä sähköinen media koetaan edelleen luotettaviksi ja ammattitaitoisiksi. Lehdistötiedote 10.5.2011. (www)

Krause, C. (2011). Sanomalehden tulevaisuus mediana: Aivotutkimuksellinen näkökulma lukukokemuksiin. Hankkeen loppuraportti, Helsingin yliopisto. (pdf)

February 22, 2011

JSN antaa mainenootteja

by salla

MTV3 sai juuri Julkisen sanan neuvostolta huomautuksen puuttuneista lähdetiedoista. Uutinen Kari Tapion kuolemasta julkaistiin elun perin 7. joulukuuta 2010. Uutisessa kuvailtiin Kari Tapion uraa ja tuotantoa  muutamalla kappaleella, jotka olivat identtiset Wikipedian vastaavan sivun kanssa. Wikipedian lainaaminen sinänsä on täysin sallittua, kuten JSN ja MTV3 itsekin myöhemmin muistuttavat, mutta alkuperäinen lähde tulisi aina merkitä.

Miten reagoivat verkkolukijat? Tietysti levittivät MTV3:n erhettä eteenpäin heti, kun joku virheen huomasi. Seuraavana päivänä verkossa pyöri laajalti kuva, jossa oli rinnakkain ruutukaappaukset MTV3:n jutusta ja Wikipedian artikkelista jutun julkaisuhetkellä, ja aihetta puitiin keskustelupalstoilla.

Kilpailevien mediatalojen vuoro mehustella on perinteisesti nyt, kun JSN:n virallinen lausunto on annettu. Uutinen huomautuksesta näkyi ainakin STT:llä, Helsingin Sanomissa, Nelosella ja Aamulehdessä. Samalla tapaus nousi uudestaan verkkojulkisuuteen myös “nettiväen” keskuudessa muun muassa lehtien uutiskommenteissa.

MTV3:n maine tuskin kokee tästä yhdestä tapauksesta kovinkaan suurta kolausta, sillä nettimeemit ja kohut unohtuvat nopeasti. Mediatalon maineen yleisen pohdinnan kannalta tapaus on silti osuva, sillä kielteinen julkisuus on tässä selkeästi seurausta meditalon omista teoista, tarkalleen ottaen toimintavirheestä. Maine pohjaa aina organisaatioihin todelliseen olemukseen ja todellisiin tekoisin (toki toisinaan myös virheellisiin huhuihin ja olettamuksiin), ja eroaa siten esimerkiksi mediatalon brändistä, jota voidaan tietoisesti rakentaa.

Mediatalon tekoihin pohjautuvalla maineella on myös konkreettinen suodattaja, sillä JSN:n päätösluettelo tarjoaa varsin selkeitä lausuntoja mediayhtiön toimintaan liittyvistä mainekolhuista. Toki yleisöjen mielikuvista JSN:n arkistot eivät meille kerro, mutta päätöksien uutisointi ja niiden herättämät keskustelut vaikuttavat mediataloista syntyviin mielikuviin.

January 19, 2011

Media2 etsii mediatalon maineen merkitystä

by salla

Hyvät lukijat! Media2-hanke on pyörähtänyt käyntiin, ja vuosi on selkeintä avata kirjoittamalla lyhyesti tutkimuksemme tavoitteista ja suunnitelmista.

1990-luvun puolivälistä lähtien kiihtynyt internetin kehitys asettaa kasvavia paineita ja vaatimuksia mediataloille. Uutisista on yhä vaikeampi periä maksua, kun missä tahansa paikassa tai välineessä julkaistu tieto on hetkessä monistunut nähtäville verkon miljooniin jakelukanaviin jopa maailmanlaajuisesti. Lisäksi linkittämisestä ja mediasisältöjen jakamisesta on muodostunut olennainen osa ihmisten toimintaa verkossa. Mediakonvergenssin myötä perinteinen mediasisältö esiintyy verkossa useissa eri muodoissa: sanomalehtien, radiokanavien ja tv-asemien sivustot tarjoavat samankaltaisesti tekstiuutisia, kuvaa, videota ja ääntä.

Samaan aikaan paperilehtien laskeva levikkikehitys entisestään huolestuttaa verkon paineiden keskellä kamppailevia mediataloja. Vaikka paperilehden näivettyminen Suomen mediamarkkinoilta ei lähitulevaisuudessa ole todennäköistä, mediakulutuksen trendit näkyvät jo nyt tulovirroissa. Erityisesti nuorempien sukupolvien mediakäyttötavat ovat painottuneet vahvasti verkkoon.

Keskeistä on, että internetin kehityskulku on murtanut mediatalojen yksinoikeuden mediasisältöihin. Mediateollisuuden kannalta keskeisin pohdinta voidaankin tiivistää kysymykseen, miksi vain harva maksaa tai on edes valmis maksamaan mediatalojen digitaalisen sisällön kuluttamisesta. Samaan aikaan ilmaisten mediasisältöjen kulutus ja tarjonta kasvavat voimakkaasti, kilpailu kuluttajista kovenee eikä toimivaa ansaintalogiikkaa verkkopalveluille ole löydetty.

Media2-hankkeen päätavoitteet ovat kahtaalla. Ensinnäkin selvitämme, miten yleisöjen mediayrityksiin liittämät emotionaalisesti latautuneet mielikuvat vaikuttavat yrityksen tuottaman mediasisällön kulutuspäätöksiin. Toisaalta kysymme, selittävätkö mediayhtiöiden maineeseen liittyvät emotionaaliset eroavuudet eri mediayritysten kilpailukykyä kamppailussa tuottavista asiakkaista. Yhdistämme hankkeessa viestintätutkimusta sekä psykofysiologisen tutkimuksen menetelmiä, joiden avulla saadaan tietoja mediasisältöjen kulutukseen liittyvistä, tiedostamattomista emotionaalisista ja motivationaalisista prosesseista.

Tutkimusongelmamme on tiivistettynä: miten yleisöjen sisältökuluttaminen on riippuvaista sisällön tuottajan maineesta? Organisaatioviestintään pohjaavan tutkimuksen lisäksi rakennamme sisällönkulutusta koskevan tarkastelumme päätöksentekoteoriassa tehdyille tutkimustuloksille digitalisoitumisen ja tunnereaktioiden vaikutuksiin kulutuspäätöksissä. Hankkeessa tutkitaan ja vertaillaan niin sanottujen perinteisten mediayritysten (esim. Sanoma, Alma) ja niiden mediabrändien (esim. Helsingin Sanomat, Aamulehti) lisäksi myös uusien mediasisältöjä tuottavien ja välittävien yritysten (esim. Elisa, TeliaSonera, Yahoo, Google, Ampparit, TVkaista) maineen vaikutusmekanismeja.

Lukuisat tutkimukset osoittavat maineella olevan merkitystä yrityksen suoriutumiselle. Hyvä maine vaikuttaa sidosryhmien käyttäytymiseen, muun muassa kulutus- ja ostopäätöksiin, ja siihen, minkälaisia kertomuksia he yrityksestä kertovat. Hyvämaineinen yritys nauttii arvostusta myös muilta sidosryhmiltään: houkuttelee parempia työntekijöitä, parempia sijoituksia ja parempaa medianäkyvyyttä (ks. esim. Fombrun 1996). On myös todennettu, että hyvämaineinen yritys voi pyytää tuotteistaan korkeampia hintoja (Landon & Smith 1998; Shapiro 1983). Maine on siis yritykselle strateginen resurssi, osa yrityksen aineetonta pääomaa ja vetovoimaa (ks. esim. Aula & Mantere 2008).

Toivomme, että Media2-hankkeen selvitys mediayrityksen maineen vaikutuksista kuluttajien päätöksentekoon edesauttaa mediateollisuuden mahdollisuuksia vaikuttaa sisällön kulutusta koskeviin päätöksiin ja löytää uusia avauksia ansaintalogiikan kehittämiselle, sekä ennen kaikkea tuo yleisesti lisää ymmärrystä siihen prosessiin, jonka lopputuloksena kuluttaja verkossa päätyy tietyn uutissivuston käyttäjäksi.

– –

Aula, P. and Mantere, S. (2008). Strategic Reputation Management: Towards A Company of Good. Routledge, London and New York.

Fombrun, C. J. (1996). Reputation. Harvard Business School Press Boston, MA.

Landon, S. & Smith, C. E. (1998). Quality expectations, reputation, and price. Southern Economic Journal, 64(3), 628–647.

Shapiro, C. (1983). Premiums for high quality products as returns to reputations. The quarterly journal of economics, 98(4), 659–679.

%d bloggers like this: