Archive for ‘finnish’

August 26, 2011

Aamulehden maine vastatuulessa

by salla

Aamulehti on joutunut “nettiväen ryöpytykseen”, kuten joku toinen media ehkä aiheesta saattaisi kirjoittaa. Lehteä syytetään tekaistun mielipidekirjoituksen julkaisemisesta sekä muutenkin negatiivissävytteisestä uutisoinnista koskien Blockfest-festivaalia, joka järjestettiin Tampereella elokuun puolivälissä.

Aluksi Aamulehti uutisoi festivaaleilla tapahtuneista järjestyshäiriöistä, ja samana päivänä julkaistiin myös festarin järjestäjän näkemys. Järjestäjien mukaan Aamulehti kuitenkin kieltäytyi julkaisemasta lehteen lähetettyä oikaisua, jossa täsmennettiin että uutisoitu puukotus ei tapahtunut festivaalialueella. Blockfest kanteli asiasta Julkisen sanan neuvostoon ja laittoi verkkoon kiertämään avoimen vastineen. Tämän jälkeen tapaus on saanut laajalti huomioita myös muissa medioissa sekä sosiaalisessa mediassa. Myös Aamulehden Facebook-sivulla esiintyy runsaasti kärkkäitä kommentteja erityisesti sen jälkeen, kun huhu tekaistusta mielipidekirjoituksesta lähti liikkeelle.

Lainaus Stara.fi:stä, jossa tapausta on selitetty pitkälti:

Järjestäjän kommentin sijaan Aamulehti julkaisi tiistaina 23. elokuuta näyttävästi ja poikkeuksellisesti myös etusivulleen otsikoiman Lukijalta-palstan tekstin ”Festarimelu teki talosta asumiskelvottoman”. Opiskelija Jon Cederberg kertoi asuvansa tapahtuman viereisessä opiskelija-asuntolassa ja festivaalin rikkoneen räikeästi lupaehtoja. Tekstissä vaadittiin, että festivaalin järjestämiseen ei saisi enää myöntää minkäänlaisia lupia.

Blockfest ryhtyi etsimään kirjoittajaa, mutta kyseisen nimistä henkilöä ei löytynyt internetin hakukoneista, numeropalveluista eikä väestörekisteristä. Myöskään Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö on festarijärjestäjien mukaansa vahvistanut, että kukaan Cederberg-niminen henkilö ei asu viereisessä talossa. Ainakin äänekkäimmät verkkokommentoijat ovat kärkkäästi syyttämässä Aamulehteä kirjoituksen tekaisemisesta.

Aamulehti on nyt joutunut yllättäen melkoisen maine- ja uskottavuuskriisin eteen. FB-kommentoijat penäävät journalismin laatua ja uskottavaa uutisvälitystä. Mainetutkijan kannalta on mielenkiintoista seurata, kuinka tällainen kertomus “leimahtaa” ja leviää mediasta toiseen (tähän viitataan mediatutkimuksessa nykyisin sirkulaation käsitteellä) ja erityisesti saa näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Kuten yritystä kohtaavissa mainekriiseissä usein myös tässä tapauksessa puhutaan yrityksen tuotteen laadusta ja sen toiminna legitimiteetistä, ja kansalaiset ovat barrikaidella laadun ja oikeuksien vuoksi. Luottamusta uutiisin on kenties loukattu!

Tilanne ei luultavasti olisi näin äänekäs, ellei Aamulehti juuri aiemmin kesällä olisi joutunut runsaan kritiikin kohteeksi julkaistuaan Markus Määttäsen kolumnin koskien Breivik-tapausta ja siihen johtaneita syitä. Nyt jälkimmäinen lehden mainetta syövät keissi saa suuremmat mittakaavat, kun edellinen kolaus on vielä vahvasti mielessä. Aamulehti on tämän tarinan iso paha susi.

Aamulehti kuitenkin tekee voitavansa ja ryhtyy dialogiin: lehti on luvannut, että päätoimittaja Jouko Jokinen vastaa lukijoiden tapausta koskeviin kysymyksiin ja kommentteihin lehden Facebook-sivulla. Maine syntyy dialogissa, ja sosiaalisen median aikakaudella (pömpöösiä, mutta käytettäköön) dialogi alkaa olla väistämätöntä. Keskustelu on alkanut!

Update 22:58 : Facebookiin on perustettu  fictional character Jon Cederbergille oma sivu, jossa tämä mainetarina jatkuu verkkokomediana. Myös Twitter-tili löytyy. Fanituotteitakin jo löytyy…

Update 23:32 : Aamulehti selventää tapaus Cederbergiä omalta osaltaan uutisessa ja blogitekstissä, heidän mukaansa kyse oli valenimellä esiintynestä kirjoittajasta.

May 12, 2011

Mediatalon maine kiinnostaa myös mainostajia

by salla

TNS Gallupin tekemä tuore selvitys osoittaa, että mediayritykseen liittyvillä mielikuvilla on merkitystä myös silloin, kun mainostajat valitsevat mediakohteitaan. Tärkeimpinä valintakriteereinä selvitykseen vastanneet mainostajat ja mediatoimistot korostivat luotettavuutta, ammattitaitoa, kiinnostavuutta sekä hyvin toimivaa mediaympäristöä ja hyvää kohdistettavuutta. Erittäin tärkeiksi mainostajien keskuudessa nousivat myös hyvä maine, hyvä peitto, hyvät myyntiehdot ja nykyaikaisuus.

TNS:n tiedotteen mukaan hyvä maine on valintakriteeri, joka liitetään erityisesti printtimediaan. Sähköisen median arviointikriteereissä korostuvat välineelle tyypillisemmät ominaisuudet kuten toimivuus ja ajoitettavuus, verkkomediassa puolestaan esimerkiksi nykyaikaisuus ja edelläkävijyys korostuvat. Yhä suositummaksi käyvää sosiaalisen median markkinointikanavien hyödyntämistä tai näiden yrityksien valintakriteereitä TNS ei mitä ilmeisimmin selvittänyt. Sosiaalisen median kanavan tai mainospaikan valintaprosessi ja erityisesti yrityksen maineen merkitys tässä prosessissa olisi mielenkiintoista selvittää. Media2-hankkeessa tutkimuskohteenamme ovat ennen kaikkea kuluttajat, mutta mediayrityksinä haluamme pitää mukana myös uudet pelurit Facebookista ja Googlesta Amppareihin.

Mutta hypätäkseni mainostajista aasinsillalla niihin käyttäjiin: lukijan tai käyttäjän kannalta tarkasteltuna kannattaa muistaa, että myös mainokset ja erityisesti niiden toteutus ovat osittain luomassa mediayhtiön mainetta. Verkkokäyttäjä äänestää nopeasti jaloillaan, jos esimerkiksi mainokset ovat liian ärsyttäviä tai haittaavat lukukokemusta. Itse siirryin nopeasti Ad-Block-laajennuksen käyttäjäksi ja piilotin verkkomainokset siinä vaiheessa, kun verkkolehteni keksi laittaa etusivulleen tervetuliaistoivotukseksi koko ruudun peittävän virtuaalisen mainoslakanan.

Tuore aivotutkimus Helsingin yliopiston psykologian laitokselta kertoo lisäksi, että mainoksen katselemiseen käytetään enemmän aikaa, jos mainoksen ja viereisen lehtijutun aiheet ovat yhtenevät. Sama tutkimusprojekti selvitti myös, että hienovaraisemmin mainostetut tuotemerkit jäivät koehenkilöiden mieleen paremmin, kuin avoimesti ja eksplisiittisesti mainostetut tuotemerkit. Oikastuna johtopäätöksenä voitaneen siis todeta, että ärsyttävistä mainoslakanoista ei ole hyötyä myöskään huomioarvollisesti.

– –

TNS Gallup (2011): Printtimedia sekä sähköinen media koetaan edelleen luotettaviksi ja ammattitaitoisiksi. Lehdistötiedote 10.5.2011. (www)

Krause, C. (2011). Sanomalehden tulevaisuus mediana: Aivotutkimuksellinen näkökulma lukukokemuksiin. Hankkeen loppuraportti, Helsingin yliopisto. (pdf)

January 19, 2011

Media2 etsii mediatalon maineen merkitystä

by salla

Hyvät lukijat! Media2-hanke on pyörähtänyt käyntiin, ja vuosi on selkeintä avata kirjoittamalla lyhyesti tutkimuksemme tavoitteista ja suunnitelmista.

1990-luvun puolivälistä lähtien kiihtynyt internetin kehitys asettaa kasvavia paineita ja vaatimuksia mediataloille. Uutisista on yhä vaikeampi periä maksua, kun missä tahansa paikassa tai välineessä julkaistu tieto on hetkessä monistunut nähtäville verkon miljooniin jakelukanaviin jopa maailmanlaajuisesti. Lisäksi linkittämisestä ja mediasisältöjen jakamisesta on muodostunut olennainen osa ihmisten toimintaa verkossa. Mediakonvergenssin myötä perinteinen mediasisältö esiintyy verkossa useissa eri muodoissa: sanomalehtien, radiokanavien ja tv-asemien sivustot tarjoavat samankaltaisesti tekstiuutisia, kuvaa, videota ja ääntä.

Samaan aikaan paperilehtien laskeva levikkikehitys entisestään huolestuttaa verkon paineiden keskellä kamppailevia mediataloja. Vaikka paperilehden näivettyminen Suomen mediamarkkinoilta ei lähitulevaisuudessa ole todennäköistä, mediakulutuksen trendit näkyvät jo nyt tulovirroissa. Erityisesti nuorempien sukupolvien mediakäyttötavat ovat painottuneet vahvasti verkkoon.

Keskeistä on, että internetin kehityskulku on murtanut mediatalojen yksinoikeuden mediasisältöihin. Mediateollisuuden kannalta keskeisin pohdinta voidaankin tiivistää kysymykseen, miksi vain harva maksaa tai on edes valmis maksamaan mediatalojen digitaalisen sisällön kuluttamisesta. Samaan aikaan ilmaisten mediasisältöjen kulutus ja tarjonta kasvavat voimakkaasti, kilpailu kuluttajista kovenee eikä toimivaa ansaintalogiikkaa verkkopalveluille ole löydetty.

Media2-hankkeen päätavoitteet ovat kahtaalla. Ensinnäkin selvitämme, miten yleisöjen mediayrityksiin liittämät emotionaalisesti latautuneet mielikuvat vaikuttavat yrityksen tuottaman mediasisällön kulutuspäätöksiin. Toisaalta kysymme, selittävätkö mediayhtiöiden maineeseen liittyvät emotionaaliset eroavuudet eri mediayritysten kilpailukykyä kamppailussa tuottavista asiakkaista. Yhdistämme hankkeessa viestintätutkimusta sekä psykofysiologisen tutkimuksen menetelmiä, joiden avulla saadaan tietoja mediasisältöjen kulutukseen liittyvistä, tiedostamattomista emotionaalisista ja motivationaalisista prosesseista.

Tutkimusongelmamme on tiivistettynä: miten yleisöjen sisältökuluttaminen on riippuvaista sisällön tuottajan maineesta? Organisaatioviestintään pohjaavan tutkimuksen lisäksi rakennamme sisällönkulutusta koskevan tarkastelumme päätöksentekoteoriassa tehdyille tutkimustuloksille digitalisoitumisen ja tunnereaktioiden vaikutuksiin kulutuspäätöksissä. Hankkeessa tutkitaan ja vertaillaan niin sanottujen perinteisten mediayritysten (esim. Sanoma, Alma) ja niiden mediabrändien (esim. Helsingin Sanomat, Aamulehti) lisäksi myös uusien mediasisältöjä tuottavien ja välittävien yritysten (esim. Elisa, TeliaSonera, Yahoo, Google, Ampparit, TVkaista) maineen vaikutusmekanismeja.

Lukuisat tutkimukset osoittavat maineella olevan merkitystä yrityksen suoriutumiselle. Hyvä maine vaikuttaa sidosryhmien käyttäytymiseen, muun muassa kulutus- ja ostopäätöksiin, ja siihen, minkälaisia kertomuksia he yrityksestä kertovat. Hyvämaineinen yritys nauttii arvostusta myös muilta sidosryhmiltään: houkuttelee parempia työntekijöitä, parempia sijoituksia ja parempaa medianäkyvyyttä (ks. esim. Fombrun 1996). On myös todennettu, että hyvämaineinen yritys voi pyytää tuotteistaan korkeampia hintoja (Landon & Smith 1998; Shapiro 1983). Maine on siis yritykselle strateginen resurssi, osa yrityksen aineetonta pääomaa ja vetovoimaa (ks. esim. Aula & Mantere 2008).

Toivomme, että Media2-hankkeen selvitys mediayrityksen maineen vaikutuksista kuluttajien päätöksentekoon edesauttaa mediateollisuuden mahdollisuuksia vaikuttaa sisällön kulutusta koskeviin päätöksiin ja löytää uusia avauksia ansaintalogiikan kehittämiselle, sekä ennen kaikkea tuo yleisesti lisää ymmärrystä siihen prosessiin, jonka lopputuloksena kuluttaja verkossa päätyy tietyn uutissivuston käyttäjäksi.

– –

Aula, P. and Mantere, S. (2008). Strategic Reputation Management: Towards A Company of Good. Routledge, London and New York.

Fombrun, C. J. (1996). Reputation. Harvard Business School Press Boston, MA.

Landon, S. & Smith, C. E. (1998). Quality expectations, reputation, and price. Southern Economic Journal, 64(3), 628–647.

Shapiro, C. (1983). Premiums for high quality products as returns to reputations. The quarterly journal of economics, 98(4), 659–679.

%d bloggers like this: