Posts tagged ‘formaatti’

February 8, 2011

Mitä on mediatalon maine?

by salla

Tutkimuksemme taustahypoteesi on, että mediakulutukseen liittyvillä emotionaalisilla kokemuksilla ja niiden tuottamilla reaktioilla on merkittävä vaikutus yleisöjen halukkuuteen käyttää tietyn mediatalon palveluita. Aiemmassa tutkimusprojektissa olemme selvittäneet yritysmaineen ja emootioiden yhteyttä perustutkimuksella tasolla. Odotamme vielä mittauksien varsinaisia tuloksia, mutta esimerkiksi aivojen magneettikuvauksiin perustuvissa tutkimuksissa on saatu lupaavia tuloksia brändien herättämistä neurologisista vasteista (ks. Schaefer 2009, Schaefer & Rotte 2010). Uskomme, että – yksinkertaistetusti – hyvämainen mediayritys herättää brändinsä kautta hyviä tunnekokemuksia, ja nämä kokemukset saavat lukijan palaamaan lehden äärelle yhä uudelleen.

Mediayrityksien mainetta koskevaa tutkimusta ei juuri ole tehty. Siksi olemme samalla myös mainetutkimuksen kannalta uuden avauksen edessä: mitä erityispiirteitä on mediatalon maineella verrattuna muihin yrityksiin? Suomessa maineen mittaukseen on käytetty eniten Jouni Heinosen ja Pekka Aulan (2002) kehittämää RepMap-mittaria, joka tarkastelee yritysmainetta kuuden eri ulottuvuuden kautta: Yrityskulttuuri ja johtaminen, menestyminen, julkinen kuva, tuotteet ja palvelut, muutos- ja kehityskyky sekä yhteiskuntavastuu. Media2-hankkeen aikana aiomme myös arvioida, onko mittaria syytä muokata tai täydentää joltakin osin, kun puhumme mediayrityksen maineesta.

Mediakulutus näyttelee merkittävää osaa suomalaisten arjessa. Siksi on syytä olettaa, että ainakin RepMap-mittarin dimensio “Tuotteet ja palvelut” on sovellettavissa myös mediayrityksiin. Alakohdat laatu, hyödyllisyys, hinnan suhde laatuun sekä toimitus- ja palveluvarmuus ovat attribuutteja, jotka istuvat selvästi myös mediapalvelun arviointiin. Toki on syytä muistaa, että käytännössä näiden kriteerien sisältö ja toteutuminen riippuu pitkälti arvioijasta itsestään. Esimerkiksi laatujournalismille löytyy varmasti niin monta määritelmää kuin lukijaakin, eikä kriteerejä pysty aina aukottomasti järkisyillä perustelemaan.

Juuri rationaalisen järkeilyn ohi nousevien tunnereaktioiden selittäminen onkin hankalampaa. Miksi esimerkiksi vaikuttaisi edelleen siltä, että paperilehteä arvostetaan verkkolehteä enemmän, tai sitä pidetään luotettavampana? Miksi tabloid-koossa julkaistavaan lehteen liitetään tietynlaisia mielikuvia? Suomessa Alma Median Pohjois-Suomen lehdet vaihtoivat tammikuussa 2011 formaattinsa broadsheetista tabloidiin, mutta etelän media pitää broadsheet-formaatista kiinni uskottavuuteen ja toisaalta mainostajien maksuhalukkuuteen vedoten (ks. HS Digilehti 15.11.2011). Entä miten verkkoympäristössä määritellään “broadsheet” ja “tabloid” mielikuvien ja toisaalta teknisten elementtien tasolla?

Tämän kaltaisia kysymyksiä aiomme selvittää paitsi laadullisesti kysymällä median kuluttajilta, myös mediasisältöjen aiheuttamia psykofysiologisia reaktioita mittaamalla.

– –

Aula, P. & Heinonen, J. (2002): Maine. Menestystekijä. WSOY, Helsinki.

Schaefer, M. (2009). Neuroeconomics: in search of the neural representation of brands. Progress in Brain Research, 178, 241-252.

Schaefer, M., & Rotte, M. (2010). Combining a semantic differential with fMRI to investigate brands as cultural symbols. Social Cognitive and Affective Neuroscience. Volume 5 Issue 1.

Advertisements
%d bloggers like this: